sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Weekend trip pt. 4: Hobart


Yliopiston väliviikko tuli ja meni hujauksessa, kuten lomaviikot yleensäkin. Tuntuu uskomattomalta, että nyt ollaan tosiaan jo puolessa välissä lukukauden opiskeluja - siihen päälle toki vielä muutama luku- ja koeviikko, kunnes opiskelu on ohi ja kesäloma alkaa. Aika rientää niin supernopeasti täällä.

Väliviikon ekana viikonloppuna matkasimme vaihtariporukkamme kanssa Tasmanian suurimpaan kaupunkiin, Hobartiin. Hobart sijaitsee Tasmanian eteläosassa, n. 2,5 tunnin bussimatkan päässä Launcestonista. Se on n. kaksi kertaa Launcestonin kokoinen kaupunki (about 220 000 asukasta), Australian toiseksi vanhin kaupunki ja rankattu maailman toiseksi ystävällisimmäksi kaupungiksi. Kaikki tapaamani tasmanialaiset olivat hehkuttaneet Hobartia etukäteen, joten odotukset viikonlopusta olivat korkealla!



Lempparini Hobartissa: ihanat ravintolat ja terassit, tunnelmallinen Salamanca sekä kauniit puistot keskellä kaupunkia

Majoituimme "Narrara Backpackers" -nimisessä hostellissa, jonka kaltaisia, reppureissaajille suunnattuja, alkeellisia, jaettuja majoituksia löytyy ympäri Hobartia pilvin pimein. Nämä halvat backpackers-majoitukset tulevat itselleni todennäköisesti erittäin tutuiksi siinä vaiheessa, kun koulu loppuu ja lähden reppureissaamaan ympäri Australiaa.

Saavuimme Hobartiin perjantai-iltana. Suuntasin heti parin kaverini kanssa illalliselle intialaiseen ravintolaan Elizabeth streetille, jolle kaupungin ravintolat, kaupat ja pubit ovat keskittyneet. Loput seitsemän matkatoveriani jäivät hostellille valmistautumaan iltaan. Tapasimme heidät myöhemmin eräässä sataman baarissa. Satama-alueella on monia tunnelmallisia baareja, pubeja, ravintoloita ja yökerhoja. Vierailimme ekana iltana vain parissa ja palasimme melko aikaisin hostelliin, jotta jaksaisimme herätä aikaisin seuraavana aamuna Salamanca-markkinoille.


 

Itse heräsin lauantaiaamuna muita aikaisemmin ja lähdin pikku aamulenkille tutustumaan Hobartiin tarkemmin. Kaupunki muistuttaa kovasti Launcestonia, mutta suuremmassa mittakaavassa. Juostessa ei voinut ainakaan olla kiinnittämättä huomiota kumpuilevaan maastoon ja jyrkkiin mäkiin, jotka ovat kiusanani myös Launcestonissa lenkkeillessä: ihan sama, mihin suuntaan lähtee juoksemaan - vastaan tulee aina jyrkkä ylämäki jossain vaiheessa :D

Lauantaiaamun lenkkimaisemat

Lenkiltä palattuani lähdimme tyttöjen kanssa kahvila-aamiaisen kautta Salamanca-markkinoille. Salamanca-markkinat ovat Hobartin ehdoton must see -kohde. Salamanca on tunnelmallinen, kahviloiden ja ravintoloiden ympäröimä puistoalue aivan Hobartin sataman tuntumassa. Joka lauantaiaamu n. 600 metriä pitkä Salamanca-katu täyttyy pienistä torikojuista, joista voi ostaa kaikenlaista markkinatavaraa: vihanneksia, leipää, kalaa, hunajaa, jäätelöä, metrilakuja (!!!), makkaraa, pitsaa, käsitöitä, koruja, leluja, laukkuja, vaatteita, kenkiä, puutöitä.... Siis tavaraa laidasta laitaan. Markkinahumua kummastellessa aika menikin nopeasti ja kolme tuntia hujahti vilauksessa.


Sijoitimme kerrankin kunnon ravintola-aamiaiseen

Salamancan markkinakatu



Loppupäivä kuluikin shoppaillessa. Launcestonin shoppailumahdollisuudet ovat suoraan sanottuna surkeat: jopa oman kotikaupunkini Salon vaatekauppatarjonta on puolet suurempaan Launcestoniin nähden valtava. Hobartin kauppakatu ja "mall" muistuttivat huomattavasti Launcestonin keskustaa, mutta paljon suuremmassa mittakaavassa. Kyllä siinä sitten innostui shoppailemaan ehkä hieman turhankin paljon, kun ei ollut vielä juurikaan vaatteita täältä Tasmaniasta ostanut. Saa nähdä, millaisiin mittoihin shoppailuhimoni kuukauden päästä Melbournessa enää yltääkään...


Tavoiteostos: bikinit. Toteutus: kaikkea muuta paitsi bikinit

Koska perjantainen vierailu Hobartin yössä jäi lyhyeksi, päätimme keskittyä baarien tarjontaan lauantaina. Niinpä suuntasimme maittavan ravintolaillallisen jälkeen hostellin kautta jälleen yhteen sataman baareista. Myöhemmin jatkoimme iltaa vielä parissa hulppean näköisessä, mutta edullisessa yökerhossa. Lähestulkoon kaikkiin paikkoihin on täällä ilmainen/halpa sisäänpääsy, mutta juomien hinnat ovat samaa luokkaa kuin Suomessa. Ja narikkaa harvemmin on tarjolla. Se on muuten superärsyttävää.


Muut tilasivat ravintolassa taas yllättäen mereneläviä...

... itse tyydyin jälleen tylsänä salaattiin
 

Hostellilla valmistautumassa iltaan



Hauskaa oli!! Hobartin yöelämä oli aivan toista luokkaa kuin Launcestonin. Lähdimme kuitenkin tanskalaisen kaverini Katrinen kanssa "ihmisten aikoihin" (aamukahdelta) takaisin hostellille, sillä halusimme suunnata aikaisin sunnuntaiaamuna taidemuseoon. Muut jatkoivat iltaa vielä pilkunkin jälkeen, eivätkä ikinä selvinneet museoon asti seuraavana päivänä, vaikka kovin olivat aikeissa!

Sunnuntaiaamuna tosiaan matkasimme Katrinen kanssa taidemuseo MONA:an. MONA (Museum of Old and New Art) sijaitsee rannikolla, mutta n. 12 kilometrin päässä Hobartin keskustasta. Sinne pääsee Hobartin satamasta lautalla, joka maksoi edestakaisin muistaakseni 20 dollaria. Itse museon sisäänpääsy oli opiskelijoille ilmainen, muille muistaakseni 15 dollaria.

Näkymä lautalta Mount Wellingtonille

MONA on kokonaan maan alla, neljässä kerroksessa. Kierrokselle sai mukaan kuulokkeet ja iPhonen (!!), joka toimi kierroksen turistioppaana. Siihen oli ohjelmoitu sovellus, joka osasi paikantaa puhelimen sijainnin ja näin ollen tiesi, minkä taideteoksen kohdalla museovieras milloinkin on. Sitten sovellus kertoi kyseisen teoksen tiedot, taustat jne. Kyllä tämä nykyaika vaan voi aina yllättää!












 




En ole kovin taiteellinen ihminen, joten harvemmin käyn taidemuseoissa. Olen enemmän kiinnostunut historiallisista museoista tai todella vanhasta (= antiikinaikaisesta) taiteesta. Katrine taas opiskelee arkkitehtuuria ja tietää modernista taiteesta, muotoilusta ja suunnittelusta paljon. Olikin kiva kierrellä museossa oman "oppaan" kanssa: tuntui, että kerrankin oikeasti tarkasteli taideteoksia ja mietti niiden tarkoitusta. En vielä tämänkään reissun jälkeen tosin kutsu itseäni taiteen ystäväksi, mutta MONA oli kyllä näkemisen arvoinen matkakohde!




 
Lounas ja kahvi museon pihalla

Hobartin reissulla tuli kyllä tuhlattua rahaa vaatteisiin, ruokiin ja juomiin sen verran paljon, että nyt eletään taas kuukausi nuudelibudjetilla :D Mutta ihan huikea kaupunki kyseessä, suosittelen kaikille Tasmanian vierailijoille! Aion tehdä vielä ainakin toisen reissun Hobartiin Tasmaniassa asustellessani - seuraavalla kerralla patikointiretken merkeissä Mount Welligtonilla aivan Hobartin kupeessa!



- Katju

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti