Villieläimiä moikkaamassa

En varmasti ole ainut ihminen, jolle tulee Tasmaniasta ekana mieleen "Tasmanian tuholainen". Tämä suurelle yleisölle ehkä vain animaatiohahmona tuttu olento on viralliselta nimeltään itse asiassa pussiahma, erittäin uhanalainen ja esiintyy vain Tasmaniassa - siitä siis lempinimi Tasmanian tuholainen, Tasmanian devil. Pääsin onnekseni tutustumaan näihin otuksiin jo viikon päästä tänne saapumisestani (yksi "pakollinen" nähtävyys hoidettu pois alta heti kättelyssä ;)).

  

Viime viikon perjantaina yliopistoni opiskelijajärjestö "Unim8s" järjesti retken Trowunna Wildlife Parkiin, joka sijaitsee n. tunnin ajomatkan päässä Launcestonista. Puisto oli melko pieni eikä "lajivalikoimansa" puolesta verrattavissa esimerkiksi Korkeasaareen, mutta piti sisällään juuri ne tyypilliset australialaiset eläimet, jotka ovat must-see-listalla, kun tännepäin maailmaa suuntaa.

Ned ja ihana vompatti

Nokkasiili

Pienen, kotieläinpuistoa muistuttavan villieläinpuiston henkilökunta oli, tasmanialaiseen tapaan, todella ystävällistä. Oppaamme Ned esitteli eri eläimiä, kertoi niistä mielenkiintoisia faktoja ja antoi meidän poseerata niiden kanssa turistimaiseen tapaan. Vompattia pääsimme silittelemäänkin, mutta tuholaisen paijaaminen tapahtui omalla vastuulla!

Pääsimme syöttämään kenguruita

Wallabeja

Oli kyllä jännää päästä näkemään niin läheltä televisiosta tuttuja eläimiä, joita ei elä missään muualla. Sitä on aina kuvitellut kenguruiden olevan tosi valtavia ja näyttäviä (kuulin niiden aiheuttavan Ausseissa liikenteessä pahimmillaan jopa samanlaista tuhoa kuin hirvet Suomessa), mutta tässä villieläinpuistossa elävä laji olikin yllättävän pieni ja suloinen. Pääsimme syöttämään ja paijaamaan kenguruita, jotka hyppivät puistossa suurella metsäalueella vapaasti sinne tänne. Rakastuin niihin täysin! Puistossa asusteli myös vielä pienempi kengurulaji, wallabi.

Tässä se kuuluisa tuholainen nyt sitten on!

Kenguruiden ohella puiston ehdoton vetonaula oli kuitenkin se Tasmanian tuholainen, arvatenkin. Tuholaisen kohdattuaan ymmärtää, mistä sen omituinen lempinimi juontaa juurensa. Tuholaiset rääkyivät toisilleen korvia vihlovalla äänellä suut ammollaan ja torahampaat esillä - jopa hyökkäsivät toistensa kimppuun ja taistelivat ruuasta. Tämä kuulemma on osa niiden luontaista kommunikointia. Oli miten oli, yhtäläisyyksiä siihen sarjakuvista tuttuun tuholaiseen kieltämättä löytyy, ainakin niiden suunnattoman ruokahalun perusteella!

Nyt on sitten joukko australialaisia eläimiä nähty ja vielä oikein lähietäisyydeltä. Ihan kaikkia Vili Vilperistä tuttuja otuksia ei kuitenkaan tullut bongattua: koala, dingo, emu ja vesinokkaeläin jäävät odottelemaan vielä vuoroaan :)

- Katju